Good Morning 😊 Happy Friday the 13th! I hope you have a great day and a wonderful weekend.
Text
My secret roommate in my snood.
完璧な実務の檻を、小さな羽が壊してくれた夜のこと。
詳細はYouTubeラジオで。
#LuminelArt #BirdLife
Text
L’agriculture intensive Tue aussi délibérément.
Consigne est donnée à chacun de signaler les nids nombreux découverts dans les vergers. Les nids sont renversés et les œufs écrasés au pied par les superviseurs. La version officielle est la suivante : éviter des souffrances aux oisillons nouveaux nés qui s’asphyxieront sous l’aspersion de pesticides.
La raison plus évidente est de supprimer (dans l’œuf) toute prolifération inopportune de nuisibles pour augmenter les chiffres de production.
Lau’ a vérifié l’information officielle et contacté le Council. « Préserver » les oisillons d’une probable asphyxie est un argument fallacieux visant à légitimer en l'innocentant la destruction volontaire des nids. Toutefois, en réponse à notre mail le Council nous informe que, ne s’agissant pas d’oiseaux dits “natifs”, aucune action ne peut être légalement menée contre les exploitants pour leurs actes de destruction.
La Ligue de Protection des Oiseaux et BirdLife International reconnaissent pourtant parmi leurs objectifs de veiller au statut de conservation de toutes les espèces d'oiseaux et de leurs habitats vitaux, sans se limiter aux seules espèces menacées.
Faute de mieux, le mot est peu à peu passé parmi les backpackers pour faire cesser tout signalement à nos superviseurs et quelquefois déplacer des nids trop visibles en lisière des vergers. Le déplacement des nids est risqué, comme l’abandon par les espèces est fréquent après intervention humaine, mais vaut toujours mieux que destruction.
Ce qui est valable en Nouvelle-Zélande pour les oiseaux et l’industrie du kiwi l’est également partout dans le monde pour toute agro-industrie et de nombreuses autres espèces d’animaux. Et s'il existait une presse des animaux, où les mésanges seraient rédactrices et les lièvres des postillons, on apprendrait immanquablement dans ces pages combien les actions humaines leur sont, véritablement… nuisibles.
Text
I believe the Hayfever line of achievements are named directly after their counterparts in the Flutter games partly because I recognise the name and partly because the name Hayfever makes much more sense for an achievement about collecting pollen than it does about collecting gnats
Text
EEP CAW EEP EEP CHIRP CHIRP EEP SQUAWK SQUAWK EEP CHIRP CHIRP CHIRP EEP SQUAWK CAW CAW EEP CHIRP cAWWWWWW
Sorry, I got that bird in me
Text
BirdLife Suomi | BirdLife ottaa käyttöön AviListin taksonomian
—
Vaikutukset Suomessa havaittujen lajien luetteloon
AviListin myötä Suomessa tavattujen lintulajien määrä kasvaa 493:sta 496:een. Seuraavien lintujen lajistatus muuttuu:
Madeirankeiju (Hydrobates castro) jaetaan kolmeen lajiin: madeirankeijuun, azorienkeijuun (Hydrobates monteiroi) ja kapverdenkeijuun (Hydrobates jabejabe). Toistaiseksi ei ole selvyyttä, mihin lajiin Suonenjoelta tammikuussa 1993 kuolleena löydetty madeirankeiju kuuluu.
Ruskosuula jaetaan kahteen lajiin (Sula leucocaster/brewsteri), joista jälkimmäisellä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Toistaiseksi ei ole selvyyttä, mihin lajiin Helsingissä 2023 tavattu ruskosuula kuuluu.
Metsähanhi jaetaan kahteen lajiin, taigametsähanheen (Anser fabalis) ja tundrametsähanheen (Anser serrirostris). Aiemmin tundrametsähanhi on tunnettu metsähanhen alalajina A. f. rossicus. Tästä lähtien Suomen havainnot koskevat alalajia A. serrirostris rossicus. Kumpikin metsähanhilaji kuuluu Suomen pesimälajistoon. Tundrametsähanhia pesii aivan pohjoisimmassa Lapissa muutamia kymmeniä pareja ja taigametsähanhia muutama tuhat paria. Tundrametsähanhi on hyvin runsas läpimuuttaja eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Kyhmypilkkasiipi jaetaan kahteen lajiin, siperianpilkkasiipeen (Melanitta stejnegeri) ja amerikanpilkkasiipeen (Melanitta deglandi). Molemmat lajit on tavattu Suomessa, ja näin ollen Suomen lajilistaan lisätään yksi uusi laji.
Amerikantavin (Anas carolinensis) tulkitaan olevan tavin alalaji. Amerikantavi poistuu Suomessa tavattujen lintulajien luettelosta.
Lehmähaikara jaetaan kahteen lajiin, lehmähaikaraan (Ardea ibis) ja idänlehmähaikaraan (Ardea coromanda). Lehmähaikara on luokiteltu luonnonvaraisesti tavattujen lintujen A-kategoriaan, idänlehmähaikara puolestaan todennäköisten tarhakarkulaisten E-kategoriaan.
AviListin mukaan Suomessa tavattu idänkäkitaksoni on Cuculus optatus, ei saturatus.
Etelänisolepinkäisen (Lanius meridionalis) pallidirostris-alalaji luetaan jatkossa olevan isolepinkäisen (Lanius excubitor) alalaji. Etelänisolepinkäinen poistuu Suomessa tavattujen lintulajien luettelosta.
Isolepinkäisen sibiricus-alalajin luetaan jatkossa olevan taigaisolepinkäisen (Lanius borealis) alalaji. Taigaisolepinkäinen on Suomelle uusi lintulaji.
Punapyrstölepinkäisen phoenicuroides-alalaji tulkitaan jatkossa omaksi lajikseen, ruostepäälepinkäiseksi (Lanius phoenicuroides). Ruostepäälepinkäinen on Suomelle uusi lintulaji.
Pikkukiuru jaetaan useaan eri lajiin. Toistaiseksi ei ole selvää, koskevatko Suomen pikkukiuruhavainnot pikkukiurua (Alaudala rufescens), mongolianhietakiurua (Alaudala cheleensis) vai kaspianpikkukiurua (Alaudala heinei).
Ruostepääsky on jaettu kolmeen eri lajiin, joista ruostepääsky (Cecropis rufula) ja aasianruostepääsky (Cecropis daurica) on tavattu Suomessa. Aasianruostepääsky on Suomelle uusi lintulaji.
Itäiset ja läntiset rusotaskut on jaettu eri lajeihin, rusotaskuun (Oenanthe hispanica) ja kirjotaskuun (Oenanthe melanoleuca). Suomen havainnoista vain Varkaudessa 2018 havaittu kirjotasku on määritetty lajilleen. Kirjotasku korvaa rusotaskun Suomessa tavattujen lintulajien luettelossa.
Hailuodossa syksyllä 2021 tavattu aasiankeltavästäräkki (Motacilla tschutschensis) on erotettu keltavästäräkistä omaksi lajikseen. Aasiankeltavästäräkki on Suomelle uusi lintulaji.
Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni) luetaan jatkossa kuuluvaksi urpiaiseen (Acanthis flammea). Myös joillakin listoilla ollut “ruskourpiainen” (Carduelis cabaret) kuuluu urpiaiseen. Tundraurpiainen poistuu Suomessa tavattujen lintulajien luettelosta.
Rariteettikomitealle on ilmoitettu havainto lännenrusokertusta (Curruca iberiae) Eurajoen Säpissä vappuna 2025. Mikäli havainto hyväksytään, Suomen listalla on sekä lännenrusokerttu että Suomessa jo hyväksytysti tavattu idänrusokerttu (Curruca cantillans). Molemmat lajit ovat aiemmin kuuluneet rusorintakertun (Sylvia cantillans) alle, mutta lajinimi rusorintakerttu painuu nyt historiaan. Useimpia Suomen vanhoja rusorintakerttuhavaintoja ei ole määritetty nykyiselle lajitasolle.
—
